Kesää odotellessa. Kesä tuli lumet suli purot sanoi puli puli. Sähkölinja pikkuhiljaa alkaa nousemaan saaren tanhuville, 2026 näkyy kyltissä lukevan että valmista pitäisi olla.
Risteilyt oli ja meni kuten yhdistyksen vuosikokouskin, kumpaankaan en päässyt osallistumaan. Minkään näköisiä tuloksia en ole saanut kummastakaan tapahtumasta josta voisin teille kirjoittaa, minut on varmaankin hylätty. Mutta jotenkinhan tässä olisi eteenpäin pyrittävä konstilla millä hyvänsä, eilen 31.5. täytin vuosia (77) leppoisissa merkeissä, kiitos kaikille jotka muistivat Mauria. On se mukava vanheta ystävien seurassa.
Näin kesällä Himalanpohja nousee suureen kukoistukseen sillä tapahtumia on kasaantunut aivan röykkiöksi asti, on Koivula suuressa käytössä ja kaikenlaisia muitakin tapahtumia. Niistä varmaankin parhaat tiedot saatte kesä-Ristiinalaisesta, joka ilmestyy viikolla 23.
Kalastuksesta en uskalla teille puhua yhtään mitään kun en ole paneutunut asiaan. Itse meinaan laittaa madon koukkuun ja nakata riippakiven laidan yli jarruttamaan veneen menoa. Kyllä sieltä vielä mato-ongella uskaltaa pienen sintin veneeseen nostaa ja pannulla paistaa (varokaa ettei jää ruoto kurkkuun). Hyviä ohjeita tietysti näätte netistä.
Luvin jostain lehdestä, että Saimaan teatteri aikoo tänä kesänä taas tulla esittämään jotain mukavaa meille ja sekin varmaankin selviää kesä-Ristiinalaisesta, katsokaa sieltä.
Tämä minun tämänkertainen postaus taas vaikuttaa hyvin nekatiiviselle kirjoitukselle, mutta kun asun täällä syrjäkylällä eikä tänne mitkään juorut yllä niin tähän on tyydyttävä.
Teksti mauri.