Vähän ennakkotietoa tulevasta vuodesta.
Suunnitelmassa on yhdistyksen pilkkimestaruuskisat tänäkin keväänä Aholammilla Voten ja Helin mökkirannan tuntumassa. Kisat on alustavasti suunniteltu pidettäväksi 16.3. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan tapahtumasta tuonnempana.
Nyt harpataan taas eteenpäin, ja seuraavana tulee esille yhdistyksen vuosittainen kokous. Sillekin on suunnitelma lähes valmiina, mutta päivämäärä hakee vielä paikkaansa kuin Kalle Päätalon ”paikkaansa hakeva uuni”. Siitäkin saadaan varmuus tuonnempana.
Kesätapahtuma Himalansaarella järjestetään heinäkuussa, päivämäärästä vielä neuvotellaan kiivaasti. Otamme yhteyttä yläilman sääukkoon että hän järjestää parhaat olosuhteet tapahtumalle.
Muista tulevista jutuista tässä vaiheessa ei ole sen tarkempaa tietoa vielä, joten laitetaan asiat hautumaan.
Nyt minä alan ymmärtämään kuinka tärkeää on turvallinen salasana, sillä nämä meidän nettisivut on joutuneet jo toisen kerran hyökkäyksen kohteeksi. Minä vähäjärkisenä joudun aina tiukanpaikan eteen selvittäessäni sotkuja. Hyvää kevään odotusta teille arvoisat lukijat.
Teksti: Mauri
KAUNEIMMAT JOULULAULUT HIMALANSAAREN KIRKOSSA
Taas on tullut aika joululaulujen, joita tapaillaan Himalansaaren kirkossa lauantaina 2.12.2023 osoitteessa Himalansaarentie 534. Klo 16:00.
Tervetuloa!
Kaiken A ja O on, että huolto pelaa. Makkaran paistosta huolehti Kaija ja Marko.
Kesänvietto on virallisesti alkanut Himalanpohjalla, sillä Koivulassa oltiin pelon vallassa viettämässä asiaan kuuluvia kesäleikkejä (sateen pelko), mutta taivas armahti meitä, vain muutama pisara taivaalta ylsi niskaamme. Meidän perinteiset lajimme olivat: tikallaheitto, maatalous syrjäytetty, joten lypsykoneen kumit joutivat heitettäväksi tonkaan, onnenpyöräytyksiä, rotantappua, arpajaisia, makkaransyöntiä, karaokea, tanssin nytkytystä. Siinäpä ne taisivatkin olla. Säätieteilijät pelottivat ihmiset pysymään kotosalla, mutta kuten mainitsin sää oli mitä melkoisin, sade ei haitannut. Iloinen ilme näkyi ihmisten kasvoilla ja sepä on paras kiitos järjestäjille. Alle sadan arvelen jääneen osallistujien, mutta eikö yksi koira vastaa 10:tä aikuista, ja kun ainakin 10 Tessua oli osallistujina niin siitä jo tulee sata täyteen. Muutaman kuvan ehdin ottamaan juhlakansasta. Kiitos teille, jotka olitte mukana ja tervetuloa ensi kesänä suuremmalla joukolla.
Toivottaa Himalanpohjan kylät ry
Teksti ja kuvat Mauri / kj
Jotta jokaiselle tulisi hyvä mieli, niin ”joka kolmas arpa voittaa”
Jotta rotat ei nousisi seuratalolle niin nepä pitää tappaa, Tero piti siitä huolen.
Tikan heittäjällä varnuuden vuoksi hattu päässä, valmistautumassa Hartikainen.
Tarkkana kuin…..
Meniköhän oikein.
Ulla myi kaikki arvat… vai loppuikohan ne kesken.
Ja sitten lypsylle.
”Tessu” seurasi tarkasti mitä ympäristössä tapahtui, ja erityisen tarkasti kuinka makkaranpaisto sujui.
Sulo ei antanut armoa kun sai jututetun pauloihinsa.
Ei sadetta tullutkaan.
Speakerinä toimi Pertti Liukkonen. Kyllä puhetta tuli, mutta ei aivan kuin Häyryseltä,,, höyryä kylläkin.
Heittolajit kyseessä.
”Tonkaan sen on osuttava.
Sinnehän se PITÄISI osua, mutta kun ei niin ei.
Lypsykumi villitsi myös aikuisiän saavutaneet, tässä esimerkki Turkin heitosta!
Kaija valmistautuu voittoheittoon…
ja onnistuihan se heitto.
Karaokeisäntänä toimi Juke Kyllönen.
Kuten näkyy, keittiöhenkilökunnalla lopuksi irtosi hymy onnistuneen illan lopuksi.
Karilta tuo hymykin vielä irtoaa, mutta mikäpä on voittajan hymyillessä.
Naisten sarjan Priimus, kukapa muu kuin Riitta Liukkonen. Petriä seurasi jalkaan tarttunut muovipussi mutta konstit on monet kun pilkille haluaa!!
Aikuisten sarjan konkari Pertti Liukkonen nyppäs muutaman sintin. Lieneekö ollut edes koukkua siiman päässä mutta jokin lierohan siinä on ollut, koska tulosta syntyi.
Kolmas oli Ekku Korhola mutta kuvaa minulta ei tähän hätään ei löytynyt.
Tuulisen sään ”töpinänhoitaja” Mira Asikainen hoiteli makkaranpaiston.
Yleisen virheen tarkkaajista muutama kuva. 2
Kiitos taas tälläkertaa siimankirisäjille ja kaikille jotka olitte mukana
Kuvat tälläkertaa Katriina ja Tuomas.
Testi: Mauri!
Paikka, josta pääsee jäälle, on Himalansaarentie 464. Autot pitää jättää maantien varteen. Pieni kävelymatka jäälle jossa voi virittäytyä tehtävään. Kohde näkyy vasemmalla Ristiinan suunnasta tullessa ja oikealla Himalansaari-citystä tullessa. Paikan nimi on ”Kirkkoranta” jolla se tunnetaan. Tie sinne saattaa olla liukas, varokaa!.
Onginta-alue myötäilee saaren rantaa kumpaankin suuntaan mutta näkymättömiin ei saa mennä.
Paikalla suattaa olla jotain tarjoilua.
Tervetuloa.
Himalanpohjan kylät ry
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/0b95df2f-57e6-4a14-a4db-5ab8de0b4aa0
Tämä linkki tuskin johtaa sinne mihin sen pitäisi, mutta laitan kuitenkin sen näkyville. Tässä on kyse Suomen huonoimmin hoidetuista teistä, joista yksi sijaitseen alueellamme. Alunperin tässä pitäisi olla äänestyslinkki, mutta minä en saa sitä toimimaan. Kuvaa klikkaamalla sinne piti päästä, mutta en tiedä onnistuuko se. Kylämme tie on tällä hetkellä kolmanentena Katriinan lähettämällä kuvalla. Mutta tässä asiassa Katriina on oikealla asialla, vaikka en toivokaan, että tiemme voittaisi tämän ”skaban”, sillä se ei ole kunnia-asia, vaan surkeus, törkeys, hirvitys, katkeruus ja kauhistus tietämme kohtaan. Pyrimme parempaan. Tämä kysely, siis kilpailu, on ollut Maaseudun Tulevaisuuden sivuilla, jonne voi äänestää kuvan tiestä lähettäneitten montuista ja muusta huonoudesta.
Kuka ja mikä olisi sellainen tieherra, jonka puoleen voisimme kääntyä, jotta näin paljon käytössä olevalle tielle saisimme kunnostusrahaa ja PIAN?
Pari päivää sitten kävi ”jokin” raapimassa Himalansaaren tietä, pahemmaksi meni. Nyt siellä on nyrkin kokoisia irtokiviä, mutta montut vain syveni ja kukahan oli urakoitsija? Haluaisin häneltä kysyä, miksi ei muistanut laskea terää alemmaksi, jotta kuopat olisi tasaantuneet??
Teksti Mauri Liukkonen.
lähde: Katriina Kontinen
