Jopa onkin aika korjauksiin ryhtyä, ja niitä tuntuukin olevan alueellamme runsaasti. Esim. paikkakunnalle saimme sähköt noin v. 1956 ja puhelimia alkoi ilmestyä tämän jälkeen. Tekeillä on nyt mittavat korjaukset mitä sähkönkulkuun tulee. Onkos tämä nyt sitä ”infrastruktuuria” jota mainostetaan tv:ssä? Kylällemme nousee muutama uusi ”puupylväs”, joita sähköpylväiksi mainitaan, ja sitten kaivetaan huikeat matkat lankoja maan alle. Tällaista on kyseessä alueellamme.
Muistan sen syksyisen illan oikein mainiosti, olin silloin noin 7 ikäinen, sinä samaisena iltana seuratalolla oli elokuvanäytös, jota olin katsomassa (en muista oliko kyseessä Pekka ja Pätkä vai jokin muu kuva), ja kun sieltä palasin kotiin, oli pihavalo sytytetty valaisemaan. Samaan aikaan leijaili maahan lumihiutaleita ja se näky on jäänyt lähtemättömästi minun mieleeni. Sähköasennukset oli aloitettu jo kesällä ja meille niitä teki Kössi Mäkilä kuten varmaankin aika useaan talouteen Himalansaarella.
Sähköpylväitä minunkin isäni oli nostamassa, olisiko ollut sama kesä. Kansakoulu toimi silloin vielä saaren silloisessa yliopistossa, joksi minä sitä vieläkin nimitän. Siitä ei valmistunut ylioppilaita, insinöörejä eikä muitakaan merkkihenkilöitä, mutta hyviä ihmisiä kuitenkin, jotka ovat pärjänneet maailmassa mainiosti.
Kaupat, postit, kauppa-autot ym. ovat lopettaneet toimintansa paikkakunnalta, mutta kesäasukkaita on lisääntynyt huomattavasti. Mielestäni kesäasukkaat, jotka paikkakunnalle ovat muuttaat, tarvitsevat vain luonnon rauhaa ja rauhaa kiireisen ja rasittavan työn vastapainoksi, joten heihin on osaltaan vaikea tutustua. Ei heitä useinkaan näy yhteisissä karkeloissa eikä tapahtumissa enemmistönä. Työelämänsä lopettaneita alkaa olla runsaasti ja heitä näkyy paikkakunnalla postilaatikkoa ”mylläämässä” aamuisin. Tosin tänne ei joka aamu enää saavu posti. Eihän tästä kovin pitkä matka ole kauppaankaan, mutta jalkaisin siitä kylläkin tulisi kokopäiväretki, jos kotiin vielä jotenkin jaksaisi.
Himalanpohjan kylät on yrittänyt pitää toimintaa yllä, kuten myös Maa- ja kotitalousseura kesänavauksineen ja syksyisin keittoruokineen. Seuratalolla käy myös piirakkamyyjä kesäisin tarjoamassa erinomaisia herkkuja viikoittain.
Kyläyhdistyksen aikaansaamisina pidän yhtenä erittäin tärkeänä tapahtumana sen, että Himalansaaren laivalaituri saatiin kuntoon, ja siitäkin on jo useita vuosia. En jaksaa muistaa ketkä sitä puuhasi, mutta se oli erittäin tärkeä teko. Mistä me olisimme laivaan tänä kesänä nousseet, jos laituri ei olisi ollut kunnossa – no, mutta olisihan niitä vaihtoehtoja muitakin ollut.
Kotikirkkomme sai muutama vuosi sitten uuden komean katon, ja se oli aihellinen syystä, että entinen katto alkoi olemaan tiensä päässä. Nyt näyttää vuorossa olevan seuratalon kattorakennelman vuoro, joka sekin taisi jo vedellä viimeisiään. Mutta kuka ne maksaa, niitä ei aivan pikkurahalla korjailla.
Eihän tyhjä talli kattoa tarvii, näin olen kuullut sanottavan, mutta ei tämä talo aina tyhjänä ole.
Tähän päivään:
Nyt on alettu vahvistaa sähköntoimitusta paikkakunnalle. On jo kilometrikaupalla piilotettu kaapelia tienvarteen, ja lisää piilotetaan. Taloihin on kesän aikana uusittu sähkömittarit, jotka mittaavat kulutetun virran määrän varttitunnin tarkkuudella. Eipä nuo aikaisemmatkaan mitarit kovin kauaa saaneet olla talojen seinällä. Mutta nykyaikaahan se on. Hyvä jos näihin asioihin joskus tulisi korjauksia, sillä ei kovinkaan suurta tuulen puhuria tarvinnut, kun sähköt sammuili ja vilkkui ainakin Himalansaaren suunnalla, ja kun olemme tietokonekansaa, niin kuinka suuri haitta se monelle asukkaalle oli, kun avaat tietokoneen ja sähköt katkeaa useaan kertaan tunnissa. Eihän syy ja vika tietysti aina ole meidän kyläjohdoissa, mutta tähän kylään kohdistuu myös muualta tulevat häiriöt, koko valtakunnassa on usea häiriötekijä ja niitä pitäisi pystyä korjaamaan.
Pilkkikilpailut taisi olla vuoden ensimmäinen tapahtuma ja nehän olivat Aholammin maisemissa kuten niin monena muunakin vuonna. Vote ja Heli isännöi sitä tapahtumaa. Kalastajia oli edellisen vuoden tapaan, ei paljon mutta riittävästi. Palkintoja oli myös runsaasti, joten jokaiselle jotain. Tulokset löytyvät aikaisemmista uutisista.
Sitten olikin vuorossa Himalansaaren kesätapahtuma kaikkine kilpailuineen ja makkaranpaistoineen, mutta tanssinnytkettä ei ollut. Tämä meidän mallinen kesätapahtuma on ollut toiminnassa usean vuoden ajan, joten siinäkin on kehittämisen paikka. Mutta kuinka? Iltamissa kävijät vähenevät (en kuitenkaan ole ennustaja), mutta se on ollut ajan hengen mukaista, ihmisillä on tänä päivänä niin monenlaista tarjontaa, joten yksinkertaisesti joka paikkaan ei riitä tulijoita.
Minun tietooni ei ole tullut että kyläyhdistyksemme alueelle olisi syntynyt tai sieltä poistunut vuoden aikana kansalaisia, joten väkilukumme on pysynyt ennallaan. Muualle muuttaneista ei ole tietoa. Kesäasukkaista tiedän saaremme menettäneen 95-vuotiaan pitkäaikaisen henkilön, rauha hänen sielulleen.
Kyläyhdistys järjesti laivaristeilyn Saimaalle, oli hyvä sää ja osallistujia runsaasti, hyvä retki. Siitäkin matkasta on erillinen matkakertomus sivuillamme.
Kirkossa yhdistyksemme oli tarjoilemassa jouluglögiä ja pipareita kauneimmissa joululauluissa. Tässä voisin tietysti luetella enempi niitä mitä emme tehneet kesän aikana, mutta jääköön.
Olosuhteet kylillämme kesän aikana ovat olleet hyvät, ei kovia sateita eikä hirmuisia myrskyjä eikä muita luonnon katastrofeja. Kesä oli mukavan lämmin, muutamat uskalsivat jopa käydä uimassa, mutta minä en. +27 C olen asettanut Saimaan uimaveden lämpötilaksi, jolloin Mauri menee pulikoimaan ja siitä olen pitänyt kiinni. Tiehän meitä aina puhuttaa, joten siitä mainitsen nytkin. Mielestäni tie oli kesänkorvalla ajettavassa kunnossa paitsi alkukesästä, mutta syksyn mittaan sen kunto on kääntynyt laskuun, vaikka onhan tuota pitkin päässyt jotenkin etenemään. Hyvää lausuntoa siitä ei saa tekemälläkään.
Marjat metsässä kypsyivat normaalisti, mutta mustikat jäivät veden puutteen vuoksi aikalailla pienikokoisiksi. Sienistä en tiedä kuinka niille kävi. Marjapensaista räkättirastaat pitivät huolen, jottei niihin jäänyt mitään marjan tapaista kerättävää. Ja suurina laumoina vieläkin lentelevät ympäri paikkakuntaa.
Hyvää tulevaa vuotta teille jokaiselle ja kiitos edellisestä.
Näitä juttuja satuili Mauri/kj
